Erään pikkukaupungin syke

Kerronpa teille tarinan  Savonlinnasta. Olkoon tämä tribuutti kotikaupungilleni.

Kaukaisessa maassa nimeltä suomi on pikkukaupunki nimeltä Savonlinna, kaikki tiet vievät sinne. Tuosta kaupungista on yhtä monta kertomusta kuin on kaupunkiin tulijoita. Kaupungissa on perheitä kuin myös yksinäisiä ihmisiä, yksinäisiä kuin patsaat, mutta kaupungilla on sielu ja sen voi aistia, sen voi tuntea, sitä voi tavoitella, mutta ei tavoita.. Voi kuulla kaupungin hengittävän, voi tuntea sen sykkeen vaikkei sitä näekään.

Kaupungin halkaisee maaginen Olavikatu, joka on tavallaan koko kaupungin valtimo, mutta loppullisesti kaupunkia pitää hengissä sen sydän eli Olavinlinna. Linna, joka on seissyt tuossa vuolaassa virrassa jo yli 500
vuotta.

 

Linna jossa itse olen lapsena viettänyt satoja kesäpäiviä, tutkien sen käytäviä ja sokkeloita, jossa olen työskennellyt hieman vanhempana, käynyt seuraamassa oopperaesityksiä ja kuuntelemassa konsertteja on ollut minulle hyvinkin rakas kaikki nämä vuodet. Joka kerta käydessäni Savonlinnassa menen katsomaan linnaa kuin vanhaa ystävää ja joka kerta joudun toteamaan, että näin hienoko se olikin. Linnassa on jotain mystistä, joka vetää luokseen, pitää otteessaan.
Muutaessani Savonlinnasta huomasin kadottaneeni jotain, jotain mitä en osaa sanoiksi muuttaa.Kadotinko menneiden sukupolvien testamenttaamat muistot, jotka nekin olen yrittänyt säilyttää vai kadotinko henkisen minäni, jonka takaisin saamiseen vaaditaan paluulippu?

Vanhasta tanssilavasta ei ole jäljellä kuin kivijalka ja portaat, mutta todella hienolla paikalla linnaa vastapäätä.
Itselleni paikka, jossa on muistoja ja pakko käydä kesäisin. Täällä tuli nähtyä ekat keikat joskus 73-74.

Tanssiparin nimet on kaiverrettu kylkeen koivun!









Pikkukirkko keskellä kaupunkia muistuttaa minua lapsuudenleikeistä sen pihalla ja hääkirkkostamme.


 Satama ja tori lienee olavinlinnan ohella kesäisin suosituimmat paikat. Sieltä löytyy niin muikut kuin lörtsytkin. Ne aidot! Meininki torilla on reipas kuin moukarihäkissä!

Tai voihan ne muikut nauttia seurahuoneen terassiravintolassa kattojen yllä!

Kesäyöt satamaravintoloissa tai yöristeilyt vanhoilla höyrylaivoilla saimaalla ovat ainutkertaista monellekin.
turistille







Kasinonsaaret keskellä kaupunkia ja keskellä saimaata. Näillä rannoilla olen kasvanut ja näillä rannoilla vietän kesäpäivät aina kun vain mahdollista.




Sieltä löytyy vanha huvila, jossa tänäpäivänä toimii lettukahvila kalliolinna

Valkosipuli-kermaviilikastike, feta, aurajuusto ja tietysti lapsuuden suosikkijuoma sitruunasooda. Tästä kesä voi alkaa!

Kesään kuuluu myös perinteisesti calvados, iso olut ja vesi!

Panimoravintola Huvilassa kannattaa myös käydä maistamassa huvilan omia oluita ja nauttia hyvästä ruoasta.




Savonlinnan fiiliksen voit kokea kesällä ooppera-aikaan. Porukkaa on kaupunki täynnä. Sekaan mahtuu aina.

Savonlinnalaiset ihmiset ovat aitoja savolaisia, lupsakoita ja aina pieni pilke silmäkulmassa. Savonlinna on keskellä kaikkea ja täältä pääsee Kuubaan!