Reissumies tilasi juoman seuraksi täytetyn reissumies leivän. Juusto oli sopivasti sulanut.Kuin viisaus valtiomiehen päästä. Ei enää mihinkään voinut luottaa, ei noin vähimmässä määrinkään. Kaikki toiminta on Kuin suurta salaliitto teoriaa.Aina en voi turvautua edes perfektionistiseen visualisointiin,joten katoan Yöhön kuin lauantai-iltana tapana on. Tunnen miten kasvottomat kerskurit tarkkailevat minua, tietämättä, onko elämä helppoa martyyrin roolissa vai onko kaikki vain Hegeliläistä todellisuutta? No olkoonkin miten vain niin en tunne tapaa toimia vailla tarkoitusta.
Kerran katsoin parhaaksi mennä niin kauas kuin pippuri kasvaa.. Jerry Cotton voi viedä roistoille haasteen, mutta four roses bourbon sopii sunnuntai aamuun yhtä hyvin kuin puolukkahillo maksalaatikkoon. Eikä aikaakaan kun katson autiota hiekkarantaa ja on vain minä ja nouseva aurinko. Balanssissa oman itsensä kanssa. Toivoisin sitä samaa kaikille.
Imurin ääni rikkoo lauantai aamun , rauha on mennyt, tää on aivan battlefield koko tila. Kahvi on tippunut, auringon säteet takaa verhojen. Vain pieniä säteitä. Ilmassa rakkautta, vihaa, suuria tunteita. Vapaapäivä, ihana nainen, huippu lounas, aamiainen Tiffanylla. Kissat nukkuvat.
Untako kaikki vai Kafkaa.
