Rakkautta raaemmat rikokset ja rikkautta rakkaammat rukoukset

Kun ihminen vanhentuu myös vaivat lisääntyvät. Se on kuin vanha auto, jossa on aina jotain remppaa. Pienellä rempalla mennään taas hetken aikaa ja "aurinko" paistaa vaikkei sitä näy.
Toki koneen kuntoon voi vaikuttaa viettämällä askeettista elämää ilman "elämää". Niin kroppa toimii ehkä piteempään, mutta kysymys kuuluukin onko elämä tehty elämistä varten vai pitäisikö meno olla kuin "pursiseurassa" pitsiä nypläten ja yrttiteetä kiskoen?

"Too much wine, too much song" on ollut oma elämäni tähän saakka ja siihen vielä liki 35 vuotta töitä aivan liikaa. Kaikki tuo on ollut sen arvoista. Hauskaa on ollut ja vieläkin hauskempaa. En voi sanoa ettenkö vaihtaisi päivääkään pois. Vaihtaisin moniakin päiviä, mutta pääsääntöisesti elämä on ollut todella monivivahteinen matka halki matalikkojen, halki syvyyksien kuin lastu laineilla olen antanut virran viedä, fiiliksen kuljettaa "with sister goldenhair".



Ehkä se otetaan rikoksena, että rakastaa elää ja kokea jotain fiiliksiä monesta eri näkökulmasta katsottuna. Tosin maailma on paha paikka, jossa suurin osa ihmisistä pelaa omaan pussiin ja tuskin ajattelevat muita kuin itseään ja omaa hyvinvointiaan. Tosin nämä elävät kuolleet, joiden elämä pyörii vain oman napansa ympärillä sairastavat tautia, johon ei löydy fyysistä lääkettä vaan ainoa lääke löytyy syvällisemmästä ajattelusta, mikä meni pieleen? Oliko lapsena pipo liian tiukalla ja sellainen asia kuin moraali kuivui kasaan. Säälin teitä, jotka ette tajunneet elää silloin, kun aurinko paistoi ja katu oli vapaa teillekin, mutta ehkä ei ole vielä myöhäistä korjata asiaa ja nauttia todellisuudesta, jota ette koskaan löytäneet.

 "Take the world in a love embrace
Fire all of your guns at once
And explode into space"

Perspektiivi elämästä puuttuu ihmisiltä, jotka eivät ole nähneet muuta elämää kuin turhamaista näyttelemistä näytelmässä, jonka nimi lienee "elämä".

Perspektiivisen näkökulman asioihin saavuttaa vain näkemällä ja kokemalla.. Vaikka kokemusten aikaansaamat syyt ja tuntemukset olisivat objektiivisiä ja kaikkien saatavilla, ovat kokemukset pääasiallisesti kokevan henkilön omia.

Ilman subjektiivisiä kokemuksia elämästä puuttuu kaikki. Toki kaikki kokemukset ei aina olekaan mielyttäviä. Eikä vanha sanonta " Mikä ei tapa, se vahvistaa" pidäkään aina paikkaansa niin antaa nuo kokemukset kuitenkin perspektiiviä eritavalla kuin Strömsössä. Ehkä se enemmän antaa kuin ottaa. Kuin tytöt silloin joskus kauan sitten. 

Ilman fyysistä rikkautta voi olla rakkautta, mutta miten on asian laita voiko ilman rakkautta olla henkistä rikkautta? Epäilen, että ei.

Siinäpä taas pohdintaa niinkin yksinkertaisesta asiasta kuin elämä ja siitä nauttiminen."Vanha" jää pohdiskelemaan tätä kaiken ihmeellisyyttä"jumalten ja kuninkaallisten"kanssa.